|
Takuueläke auttaa
osaltaan kaikkein köyhimpiä vanhuksia On olemassa erilaista elinkaariköyhyyttä. Esimerkiksi moni on opiskeluaikanaan köyhä. Tuolloin köyhyys ei kuitenkaan ole toivotonta, näköalatonta köyhyyttä. Vanhusten köyhyys on siinä suhteessa syvempää ja lopullisempaa, että tulevaisuuden näkymiä ei iäkkäällä varattomalla ole samassa määrin kuin nuorella ihmisellä. Jos omia voimia ei ole, ja jos varattomuuteen yhdistyy sairautta ja yksinäisyyttä, kokonaisuus on lohduton. Juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tulisikin löytää nykyistä paremmin. Palveluita meillä itse asiassa on varsin hyvin, samoin erilaisia rahallisia tukia, auttamismalleja ja tahoja, mistä apua saa. Kipukohta on usein tiedon löytämisessä ja neuvonnassa. Kun yhteiskunta muuttuu yhä teknisemmäksi ja entistä useampi palvelu siirtyy nettiin, eivät kaikkien taidot enää riitä. Ikäihmisten palveluneuvontaan ja toisaalta tietoteknisten taitojen kehittämiseen tuleekin satsata. Mutta: tottahan toki myös yksinkertaisesti tulonsiirtoja eli rahaa tarvitaan lisää. Viime vaalien alla keväällä 2007 seisoin pakkasilla, tuiskuilla ja välillä auringonpaisteessakin monella torilla eri puolilla Hämettä. Usein juttusille tuli eläkeläinen, jonka huolena oli se, miten elää reilulla 500 eurolla. Varsinkin jos asuu yksin ja sattuu tarvitsemaan terveydenhuollon palveluja ja lääkkeitä. Nämä viestit olivat kirkkaana mielessäni, kun tämän hallituksen ohjelmaa rakennettiin. Köyhiä eläkeläisiä arvioidaan Suomessa olevan jopa 200 000. Pelkkä kansaneläke jo pudottaa eläkeläisen huonosti toimeentulevien joukkoon. Ongelmat lisääntyvät, jos eläkeläinen asuu yksin ja on iäkäs. Alimmillaan eläkeläisen on tultava toimeen noin 500 euron kuukausieläkkeellä. Ensi maaliskuun alusta 120 000 eläkeläistä saa 685 euron takuueläkkeen. Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten naisten eläketuloa: naisia on takuueläkkeensaajista noin 65 prosenttia. Takuueläkkeen määrään vaikuttavat eläkeläisen lakisääteiset eläketulot. Ansiotulot, pääomatulot tai omaisuus eivät määrään vaikuta. Takuueläkkeen suuruuteen ei myöskään ole vaikutusta sillä, asuuko henkilö avio- tai avoliitossa vai yksin. Täyttä kansaneläkettä ja asumistukea saavan, yksin asuvan eläkeläisen tulo nousee takuueläkkeen ansiosta n. 96 eurolla ja avio- tai avoliitossa elävien osalta n. 127 eurolla kuukaudessa. Suurimmillaan takuueläke nostaa eläketuloa 170 euroa kuukaudessa. Takuueläke on tärkeä askel perusturvan kehittämisessä. Se on suunnattu täsmätoimena juuri niille, joiden eläketulo on pieni - moni tästä joukosta lapsuudestaan saakka sairas tai vammainen. Suomi on vauraampi kuin koskaan, terveydenhuoltoon käytetään enemmän rahaa kuin koskaan, keskimääräinen elintasomme on ennen näkemättömän hyvä. Tästä huolimatta meillä on runsaasti pahoinvointia ja suoranaista köyhyyttä. Suuri haaste on ylläpitää ja rahoittaa hyvinvointijärjestelmämme myös tulevaisuudessa. Tulojen ja tulonsiirtojen osa on merkittävä. Yhtä tärkeää kuitenkin on, että jokainen ihminen voi kokea hyvän elämän kannalta keskeisten palvelujen olevan saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. Väkemme vanhetessa jos koskaan
tarvitsemme yhteisvastuuta,
työelämän uudistamista sekä perusturvan
järjestelmällistä kehittämistä
takuueläkkeen
tapaan.
|