Tervetuloa webinaariin 28.5. klo 13–14.15, jossa etsimme avaimia köyhyystietoiseen työhön! Tarkastelemme lapsen ja nuoren osallisuuden muodostumista sekä pohtimme yhdessä työkaluja syrjäytymisen vähentämiseen eletyn elämän sekä tutkimustiedon valossa. Ilmoittaudu 26.5 mennessätästä !
Sanoilla ja teoilla on merkitystä
Ammattilainen vahvistaa lapsen ja nuoren osallisuutta kohtaamalla hänet yhdenvertaisesti ja ainutkertaisena, läsnäololla ja yhdessä tehden. Näin toimimalla ammattilainen vahvistaa lapsen ja nuoren osallisuutta ja vähentää ulkopuolisuutta. Sanoilla ja teoilla on merkitystä. Lyhyelläkin arvostavalla kohtaamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston järjestämässä keskustelussa tarkastellaan lapsen ja nuoren osallisuuden muodostumista sekä pohditaan työkaluja syrjäytymisen vähentämiseen eletyn elämän sekä tutkimustiedon valossa.
Tutkimusjohtaja Anna-Maria Isola Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiosta ja köyhyysaktivisti ja valtiotieteiden ylioppilas Linnéa Partanen lähestyvät aihetta kokemustiedon sekä tieteellisen tiedon vuoropuheluna. Kuulijat voivat osallistua keskusteluun laittamalla chattiin kysymyksiä. Tilaisuutta johdattelee hankejohtaja Anna Keto-Tokoi Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiosta.
Tilaisuuden kohderyhmää ovat osallisuudesta kiinnostuneet, lasten ja nuorten parissa työtä tekevät ammattilaiset, osallisuuden ja syrjäytymisen parissa työskentelevät.
Lisätietoja Anna Keto-Tokoi hankejohtaja, THL etunimi.sukunimi@thl.fi Euroopan unionin osarahoittama. Tapahtuma toteutetaan Teams -etäyhteyksin Tapahtuman kielenä on suomi Tapahtumaa ei tallenneta Esitykset, joiden jakamiseen on lupa, tulevat jakoon tapahtuman jälkeen.
Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston ja EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmän järjestämissä kunta- ja aluevaali keskustelutilaisuuksissa keskusteltiin köyhyyden eri muodoista ja köyhyyskokemuksista. Neljään pääkaupunkiseudulla pidettyyn vaalikeskusteluun osallistui yhteensä toistasataa kuulijaa. Tilaisuuden paneeleissa oli mukana alue- ja kuntavaaliehdokkaita.
Kaikissa tilaisuuksissa tärkein johtopäätös oli, että köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneiden kuulluksi tulemista ja osallisuutta tulee lisätä poliittisessa päätöksenteossa. Keskusteluissa nousi painokkaasti esiin Orpon hallituspolitiikan vaikutukset köyhyyttä kokeviin, erityisesti asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset. Myös toimeentulotuessa huomioitavien asumismenojen kiristykset sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käytön väheneminen kunnissa aiheuttavat isoa huolta.
Erityisen huolestuttavana asiana nousi asunnottomuuden kääntyminen nousuun 18-vuoden laskusuuntaisen kehityksen jälkeen sekä asunnottomuustyötä tekevien järjestöjen resurssien leikkaaminen. Kunta voisi tarjota ilmaisia tai edullisia tiloja asunnottomuustyötä tekeville järjestöille. Asunto ensin -periaatteen mukaista toimintaa tulisi jatkaa.
Vammaispalveluita ja uutta vammaispalvelulakia käsittelevässä tilaisuudessa esiin nousivat erilaiset esteettömyyden muodot ja niihin liittyvät asenteet sekä henkilökohtaisen tuen merkitys lapsille ja nuorille. Näissä on aivan liian paljon puutteita ja vammaisen henkilön osallistuminen yhteiskuntaan estyy usein kokonaan.
Helsingissä on esiintynyt jo pitkään suuria vaikeuksia vammaisten henkilöiden kuljetuspalveluissa, mikä heikentää vammaisten ihmisten kokemaa turvallisuutta ja osallisuutta. Asunnon muutostyöt vammaisen henkilön liikkumiseen sopivaksi saattavat viivästyä akuutissakin tilanteessa jopa puoli vuotta.
Keinoja lisätä hyvinvointia ja osallisuutta
Keskusteluissa pohdittiin kuntien ja hyvinvointialueiden keinoja vaikuttaa myönteisesti köyhyyttä kokevien heikentyneeseen tilanteeseen. Toimivat työllisyyspalvelut, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttö, saavutettavat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat avainasemassa syrjäytymisen ehkäisyssä. Kohtuuhintainen asuminen ja toimivat työllisyyspalvelut ovat tärkeitä kunnan tehtäviä, jolla köyhyyttä voidaan vähentää.
Kun tuetaan ihmisten toimintakykyä ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, saavutetaan hyvinvointia ja osallisuutta, joilla on pienentyvien kustannusten lisäksi paljon positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.
Köyhyyttä kokeneet ihmiset tulee ottaa mukaan päätöksentekoon, jotta on mahdollista luoda vaikuttavia toimintamalleja todellisiin ongelmiin. Kuulemalla asianosaisia on mahdollista tunnistaa palvelujen valuviat ja löytää uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin. Järjestöihin kertyvää osaamista tulisi käyttää kunnan päätöksenteossa enemmän, koska yhteistyöllä saavutetaan usein parempia tuloksia.
Köyhyyttä voidaan torjua, jos siihen löytyy poliittista tahtoa. Äänestämällä voit vaikuttaa kuka tekee nämä päätökset!
Vaalipäivä on sunnuntai 13.4 ja äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20. Tarvitset kuvallisen ajokortin, passin tai henkilökortin, vanhentunut kortti kelpaa myös. Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi. Paikka ilmoitetaan kirjeessä, jonka äänioikeutettu saa postitse ennen vaaleja. Tai saat tiedon Suomi.fi-viestit-palvelusta, johon pääset kirjautumaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 8.4. klo 15–17 Malmin Varustamo, Pekanraitti 16, 00700 Helsinki. Tilassa on äänentoisto ja se on esteetön. Kaikille avoin tilaisuus!
Teemoina hyvinvointipalvelut ja erityisesti uusivammaispalvelulaki. Paneeliin kutsutaan kuntavaaliehdokkaita sekä köyhyyttä kokeneita keskustelemaan.
Ehdokkaat Elias Vartio, Keskusta (sitoutumaton) Pia Öhman, RKP Arzu Caydam-Lehtonen, SDP Maija Karhunen, Vasemmistoliitto Jan Huopainen, Vihreät Susanna Kokkonen, KD Merja salo, Perussuomalaiset Anna-Maria Hiltunen, Kokoomus
Paneelia juontaa Ylva Krokfors Invalidiliitto /EAPN-fin
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja Suomen köyhyydenvastaisen verkoston EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä yhteistyökumppaneineen järjestävät maalis- ja huhtikuun aikana neljä alueellista keskustelutilaisuutta pääkaupunkiseudulla alue- ja kuntavaaleihin liittyen. Tilaisuuksien aiheita ovat asunnottomuus, työllisyys, hyvinvointi, terveys ja sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut.
Paikalle paneelikeskusteluihin on kutsuttu paikallisia kunta- ja aluevaaliehdokkaita. Mukana on järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita.
Tuula Paasivirta tuula.paasivirta(@)gmail.com Elina Leppihalme elina.leppihalme(@)evl.fi
1.4. klo 15–17 Toimintakeskus Vepa, Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki. Tilaan ei pääse pyörätuolilla ilman avustajaa. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden teemoja ovat asuntopolitiikka, asunnottomuus ja hyvinvointipalvelut. Paneeliin kutsutaan kuntavaaliehdokkaita sekä köyhyyttä kokeneita keskustelemaan. Porttiteatteri mukana!
Tilaisuutta juontaa Reijo Pipinen, Vva ry hallituksen varapuheenjohtaja ja kokemusasiantuntija Jenni Eronen, Kokema-tiimi
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä yhteistyökumppaneineen järjestävät maalis- ja huhtikuun aikana neljä alueellista keskustelutilaisuutta pääkaupunkiseudulla alue- ja kuntavaaleihin liittyen. Tilaisuuksien aiheita ovat asunnottomuus, työllisyys, hyvinvointi, terveys ja sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut. Tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille!
Paikalle paneelikeskusteluihin on kutsuttu paikallisia kunta- ja aluevaaliehdokkaita. Mukana on järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita. Tilaisuuksiin etsitään köyhyyttä kokeneita, jotka voisivat tulla tilaisuuksiin kertomaan omia kokemuksiaan tilaisuuksien aiheista! Jos sinua kiinnostaa kertoa oma köyhyyskokemuksesi, niin ota yhteyttä suoraan tilaisuuden yhteyshenkilöön.
Tilaisuuksien tarkempaa ohjelmaa päivitetään ja kannattaa seurata Instagram tiliämme @3kverkosto tai Facebook ryhmää Kuka kuuntelee köyhää.
Köyhyysaiheiset kunta- ja aluevaalien keskustelutilaisuudet ovat:
Kuka kuuntelee köyhää vantaalaista? -keskustelutilaisuustiistaina 18.3. klo 17–19 Koivukylän Toimarissa, Iltaolkkari-tilassa, Hakopolku 2, 2 krs, 01360 Vantaa. Tila on esteetön. Hissi torin puolella. Tilaisuuden teemoina ovat kunta ja hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Paneeliin kutsutaan kunta- ja aluevaaliehdokkaita sekä köyhyyttä kokeneita keskustelemaan.
Ehdokkaat ja köyhyyttä kokeneet voivat ilmoittautua suoraan tilaisuuden yhteyshenkilölle: Karjalainen, jouko.karjalainen(@)saunalahti.fi 040 5475723
Kuka kuuntelee köyhää espoolaista? -keskustelutilaisuus torstaina 20.3.2025 kello 17–19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Tila on esteetön. Kahvitarjoilu. Paneeliin kutsutaan kuntavaaliehdokkaita ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ehdokkaita sekä köyhyyttä kokeneita keskustelemaan ajankohtaisten sote-palveluiden leikkausten vaikuttavuudesta espoolaisten hyvinvointiin.
Ehdokkaat ja köyhyyttä kokeneet voivat ilmoittautua suoraan tilaisuuden yhteyshenkilölle: Lilli Snellman, lilli.snellman(@)evl.fi 040 531 1006
Kuka kuuntelee asunnotonta? -keskustelutilaisuus 1.4. klo 15–17 Toimintakeskus Vepa, Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki. Tilaan ei pääse pyörätuolilla ilman avustajaa. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden teemoja ovat asuntopolitiikka, asunnottomuus ja hyvinvointipalvelut. Paneeliin kutsutaan kuntavaaliehdokkaita sekä köyhyyttä kokeneita keskustelemaan. Porttiteatteri mukana!
Kuka kuuntelee köyhää: Uusi vammaispalvelulaki ja hyvinvointipalvelut -keskustelutilaisuus 8.4. klo 15–17 Malmin Varustamo, Pekanraitti 16, 00700 Helsinki. Tilassa on äänentoisto ja se on esteetön. Teemoina hyvinvointipalvelut ja erityisesti uusi vammaispalvelulaki. Paneeliin kutsutaan kuntavaaliehdokkaita sekä köyhyyttä kokeneita keskustelemaan.
Ehdokkaat ja köyhyyttä kokeneet voivat ilmoittautua suoraan tilaisuuden yhteyshenkilöille: Tuula Paasivirta tuula.paasivirta(@)gmail.com 040-5569079 Elina Leppihalme elina.leppihalme(@)evl.fi 050 373 2323 / 09 2340 4525
Kunta- ja hyvinvointialuevaalit lähestyvät. EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestävät alkuvuoden aikana alueellisia keskustelutilaisuuksia pääkaupunkiseudulla vaaleihin liittyen.
Työttömien työnhaku palvelut uudistuivat vuoden 2025 alusta. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. Kuntien muodostamat työllisyysalueet ovat alkaneet hoitaa työttömien palveluja ja neuvontaa vuoden alusta.
Millainen on tilanne Vantaalla? Sitä kysytään 18.2.2025 klo 17.00–19.00 Vantaan Koivukylän asukastilassa pidettävässä kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa osoitteessa Hakopolku 2, Vantaa.
Paikalla asiantuntijana on Vantaan työllisyys- ja kotoutumispalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.
Ohjelmaa ja keskustelua
Ohjelma 🔹 Johdatus aiheeseen Katja Rantala (EAPN-Fin kansalaistoiminnan koordinaattori ja hallituksen varapuheenjohtaja). 🔹 TE-palveluiden uudistus – Mitä se tarkoittaa työttömän näkökulmasta? Anne Burakoff (EAPN-Fin kokemusasiantuntija). 🔹 Miten työttömät kokevat ja näkevät työttömyyden, Tatsi ry:n kyselyn tuloksia. Vera Valtonen (Tatsi ry). 🔹 Miten Kaikukortti tukee vähävaraisten osallisuutta? (Kulttuuria kaikille -palvelu) 🔹 TE-palveluiden näkökulma, miten toimitaan Vantaalla. Susanna Taipale-Vuorinen , Työllisyys- ja kotoutumispalveluiden johtaja 🔹 Vapaata keskustelua ja kysymyksiä aiheesta.
Tilaisuuden avaa ja puhetta johdattelee varapuheenjohtaja Katja Rantala EAPN-Finistä. Kokemusasiantuntijapuheenvuoron esittää Anne Burakoff EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmästä. Vera Valtonen Tatsi ry:stä kertoo yhdistyksen työttömille tekemän kyselyn tuloksista, miten työttömyys nähdään ja koetaan.
Lisäksi kuullaan Kulttuuria kaikille -palvelun kehittämästä Kaikukortista, joka on suunnattu vähävaraisille henkilöille. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi uimahalliin, museoihin, teatteriin, konsertteihin ja festivaaleille.
Tilaisuuden pääpaino on yhteisessä keskustelussa, mitä toiveita ja ajatuksia asukkailla on kunta- ja hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseksi. Paikalla on kahvi/tee tarjoilu.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä, Kuka kuuntelee köyhää?-verkosto sekä Toimiva Koivukylä – Toimari ry.
Lisätietoja voi kysyä sähköpostilla Kari Arolta EAPN-Fin kansalaistoiminnan koordinaattori, kansalaistoiminta.eapn(at)gmail.com.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! Tapahtumassa toimitaan turvallisen tilan periaatteilla.
Tule kertomaan köyhyyskokemuksestasi tai kuulemaan muiden kokemuksista!
Etappi ry:n Kohtaamispaikka Tsänssi osallistuu Köyhyysviikkoon järjestämällä keskustelutilaisuuden to 7.11.2024 klo 14 osoitteessa Hämeentie 13A, 00530 Helsinki.
Köyhyysaktivisti Linnéa Partanen alustaa keskustelua köyhyydestä ja kertoo Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston sekä EAPN-Fin (European Anti Poverty Network) toiminnasta. Sen jälkeen keskustellaan ajatuksista sekä kokemuksista köyhyyteen ja pienituloisuuteen liittyen. Keskustelun aikana kerätään anonyymisti köyhyyskokemuksia köyhyysverkostojen viestintään.
Kohtaamispaikka Tsänssi on yhdessäoloa ja mielekästä tekemistä kaikenlaisille ja kaikenikäisille nuorille aikuisille +-30-vuotiaille. Osallistu, opi, tee tai hengaile vain rennosti hyvässä seurassa. Tsänssi -toimintaan kuuluu työpajoja, retkiä, vapaaehtoistoimintaa ja tämän elämän yhdessä kulkemista. Etappi ry tuottaa asumispalveluja ja tarjoaa vertais- ja vapaa-ajan toimintaa 18‑35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto kannustavat yhdistyksiä, organisaatioita, kuntia, hyvinvointialueita ja eri kansalaisryhmiä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun köyhyydestä ja järjestämään tilaisuuksia.
Köyhyysviikon 4.11. – 7.11.2024 tavoitteena on nostaa esiin köyhyyden aikaansaamia vaikutuksia yhteiskunnassa. Haluamme lisätä tietoisuutta köyhyydestä ja kannustaa toimimaan köyhyyden vähentämiseksi.
Katso kampanjan tavoitteet, tietoa tämänhetkisestä köyhyystilanteesta sekä ideoita kuinka voit osallistua!
Kiitos kun osallistut yhteiseen taisteluun köyhyyttä vastaan!
Tehdään köyhyys näkyväksi valtakunnallisella Köyhyysviikolla, jota vietetään ensimmäistä kertaa 4.-10.11.2024. Auta meitä nostamaan köyhyys keskusteluun ja osallistu omalla tavallasi kampanjaan!
Keinoja osallistua köyhyysviikkoon
Jaa somessa köyhyysviikon materiaalia
Jaa tietoa köyhyydestä
Julkaise oma köyhyyskokemuksesi somessa, blogina, mielipidekirjoituksena
Julkaise organisaatiosi jäsenten köyhyyskokemuksia
Kirjoita kannanotto tai mielipidekirjoitus
Järjestä keräys tai lahjoita köyhyyden vastaiseen työhön
Osallistu tapahtumiin
Järjestä oma tapahtuma
Lähetä viestiä päättäjälle
Materiaalia kampanjoinnin tueksi
Olemme tuottaneet some- ja tekstimateriaalia kampanjan tueksi. Materiaalin voi ladata itselle Google drive kansioista ja käyttää somessa tai verkkosivuilla. Voit itse valita mitä materiaaleja haluat käyttää henkilökohtaiseen tai järjestön someen. Materiaalia voi julkaista heti ja tekstiä julkaisuihin voi ottaa EAPN-fin Köyhyysviikko uutisesta tai powerpoint esityksestä drivessä.
Materiaali sisältää köyhyyttä kokevien lauseita köyhyyskokemuksistaan (kokemus diat) ja köyhyyden tilastotietoa (fakta diat). Saimme professori Heikki Hiilamolta kampanjaan lainauksen ”Kukaan ei itse valitse köyhyyttä -Heikki Hiilamo”. Materiaalia voi käyttää sellaisenaan ja ohjeita on lisää drivessä.
Postauksesta tulee erityisen hyvä, jos kirjoitat lyhyesti, kuinka köyhyys näkyy ja tuntuu teidän kohderyhmässänne. Instagram julkaisuihin toivomme (tägiä) @3kverkosto, jotta meidän on helppo jakaa postauksianne. Voit käyttää myös köyhyysviikon logoa ja hashtagia #köyhyysviikko 2024.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto kannustavat yhdistyksiä, organisaatioita, kuntia, hyvinvointialueita ja eri kansalaisryhmiä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun köyhyydestä ja järjestämään tilaisuuksia.
Kuvissa köyhyyttä kokeneiden kuvauksia elämästään
Katso kampanjan tavoitteet, tietoa tämänhetkisestä köyhyystilanteesta sekä ideoita kuinka voit osallistua!
Suomen Köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Finin kansanlaistoimintaryhmä ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ovat tiivistäneet yhteistyötään köyhyyttä kokeneiden ja kokevien äänen nostamiseksi aiempaa voimakkaammin esille. Verkostot pilotoivat tänä vuonna köyhyysviikkoa, jonka ajankohdaksi on valittu 4.–10.11.2024.
Kampanjaviikon tavoitteena on nostaa esiin köyhyyden aikaansaamia vaikutuksia yhteiskunnassa. Haluamme lisätä tietoisuutta köyhyydestä sekä kannustaa toimimaan köyhyyden vähentämiseksi.
Köyhyysviikon tavoitteet
• Tiedon lisääminen köyhyyden eri muodoista ja sen • Muuttaa asenteita köyhyyttä kohtaan • Lisätä ymmärrystä köyhyyden vaikutuksista • Inspiroida vaikuttamaan ja toimimaan köyhyyden vähentämiseksi • Tukea köyhyyttä kokevia
Köyhyysviikon teemat
Lapsiperheköyhyys Köyhyys lapsuudessa voi vaikuttaa kielteisesti lapsen kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin
Työelämän haasteet Työn puute ja epävakaa työtilanne ovat merkittäviä köyhyyden syitä
Asunnottomuus Asunnottomuus on yksi köyhyyden vakavimmista seurauksista
Syrjäytyminen Köyhyys voi johtaa syrjäytymiseen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen
Köyhyyden mittarit ja todellisuus Suomessa
Suhteellinen köyhyysaste: Noin 12 % suomalaisista elää köyhyydessä (2024)
Lapsiperheköyhyys: Noin 11 % lapsista elää suhteellisessa köyhyydessä
Asunnottomuus: Lähes 3500 ihmistä elää Suomessa asunnottomana
Pitkäaikaistyöttömyys: Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä on lähes 96 700 (elokuu 2024)
Toimeentulotuen saajat: Kelan myöntämää perustoimeentulotukea sai vuonna 2023 runsaat 250 000 kotitaloutta
Köyhyyden syitä ja seurauksia
Työn puutteesta seuraa usein terveysongelmia
Koulutuksen puute johtaa matalaan palkkatasoon
Syrjintä esimerkiksi vammaisuuden, sukupuolen tai iän perusteella aiheuttaa sosiaalista eristyneisyyttä
Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa ylisukupolvista köyhyyttä
Elinkustannusten kalleus johtaa tinkimiseen perustarpeista kuten ruoasta ja lääkkeistä
Keinot joilla köyhyyttä voi vähentää
Köyhyyttä voidaan vähentää työllisyyttä edistämällä, vahvistamalla sosiaaliturvaa ja sen joustavuutta. Köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia ja osaamisen päivittämistä sekä ehkäisemällä asunnottomuutta. Terveydenhuollon saatavuus vaikuttaa mahdollisuuteen ylläpitää työkykyä ja jaksaa työelämässä. Terveydenhuollon kustannusten vähentäminen vaikuttaisi pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten taloudelliseen tilanteeseen, koska asiakasmaksut ja lääkkekustannukset kasautuvat eniten sairastaville.
Miten voit osallistua Köyhyysviikkoon?
• Jaa somessa köyhyysviikon materiaalia • Jaa tietoa köyhyydestä • Julkaise oma köyhyyskokemuksesi somessa, blogina, mielipidekirjoituksena • Julkaise organisaatiosi jäsenten köyhyyskokemuksia • Kirjoita kannanotto tai mielipidekirjoitus aiheesta • Järjestä keräys tai lahjoita köyhyyden vastaiseen työhön • Osallistu tapahtumiin • Järjestä oma tapahtuma • Lähetä viestiä päättäjälle
Köyhyysviikkoa organisoi Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä, jotka koostuvat asiantuntijoista, järjestöjen edustajista sekä köyhyyttä kokevista kansalaisista.
Ilmoita sähköpostilla oma tapahtumasi. Kokoamme tapahtumista tietoa Kuka kuuntelee köyhää ja EAPN-Finin verkkosivulle. Seuraa somekanaviamme, mainostamme kaikkia tapahtumia! Lataa tästä vapaasti käytettävä some materiaali!
Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä 6.11.2024 klo 15–17 Sosiaaliturvaa leikataan – Miten ihminen voi? Tutustu ohjelmaan: https://www.soste.fi/tapahtuma/sosiaaliturvaa-leikataan-miten-ihminen-voi/ Ilmoittaudu tästä etäosallistujaksi viimeistään 5.11.2024 Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Ihmisoikeusliitto, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry ja Työttömien Keskusjärjestö ry.
EAPN-Fin verkoston 30-v juhla ja miniseminaari 8.11.2024 klo 13–14
Tilaisuudessa julkistetaan verkoston kokoama Köyhyysvahti 2024 sekä kuullaan toiminnan historiasta ja nykytilasta. Paneelikeskustelussa pureudutaan sosiaaliturvaan tehtyihin leikkauksiin niiden kohteeksi joutuneiden ihmisten sekä järjestöjen näkökulmasta.
Lähitilaisuus SOSTE ry:ssä, Yliopistonkatu 5, Helsinki + etämahdollisuus. Ilmoittaudu tästä tilaisuuteen viimeistään 1.11.2024
torstaina 16. helmikuuta klo 17–19.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfo (Arkadiankatu 3)
Ohjelma Avaus Jussi Saramo, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Sosiaaliturvan uudistamiskomitean varajäsen
Osallisuus ja perusturva- paneeli Hyvinvointia parantava sosiaaliturva, ennakoitava sosiaaliturva, osallistumislisä
Keskustelijoina Katja yrittäjä; Nuorten aikuisten mielenterveysaktivistiryhmän jäsen, Sanna; Nepsy perheen vanhempi, Marika; tuo näkökulmaa sairauden ja työn suhteista. Keskustelijoina myös Pasi Moisio, THL, Sosiaaliturvan uudistamiskomitean puheenjohtaja ja Anna-Maria Isola (keskustelun vetäjä), THL, köyhyys- ja osallisuustutkija.
Byrokratiaviidakon karsinta- paneeli Perusturvaetuuksien yhdistäminen, tarveharkinnan keventäminen, opiskelijoiden toimeentulo
Keskustelijoina Anu, jolla kokemusta työvoimahallinnosta, pöydän molemmilta puolilta; opiskelijan näkökulma. Mukana myös Jussi Saramo ja Jouko Karjalainen (keskustelun vetäjä).
Tilaisuus on ensimmäinen 3K- tilaisuus koronan aiheuttaman tauon jälkeen. Vuodesta 2009 3K- tilaisuuksia on järjestetty Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa kaikkien eduskuntaryhmien kanssa. Vuosien varrella ryhmät on tullut kierrettyä useampaan otteeseen. Toivottavasti perinne voi jatkua tästä eteenpäin!
Järjestäjinä Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Köyhyys on ilkeä ongelma, mutta ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä
Korona-aika on vaikeuttanut monen köyhän arjesta selviytymistä. Nyt energian, ruoan ja liikenteen kallistuminen vaikeuttaa toimeentuloa entisestään. Pienituloisilla menot on jo muutenkin supistettu minimiin.
Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä ke 26.10.2022 klo 15.00
Kirkkohallitus, Eteläranta 8, 00131 Helsinki, myös etämahdollisuus TEAMS-yhteydellä.
Tilaisuudessa jakaudutaan pienryhmiin, joissa köyhyyttä kokeneet henkilöt tuovat esiin oman kokemuksensa pohjalta köyhyysongelman. Yhteisessä keskustelussa päättäjien kanssa tähän ongelmaan etsitään ratkaisuja. Ratkaisuehdotukset käydään läpi yleisötilaisuudessa.
Ohjelma:
Klo 15–16 pienryhmätyöskentelyä köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat
Klo 16–17 yleisötilaisuus, työryhmien teemojen purku ja ratkaisuehdotukset.
Yleisötilaisuuden tulee avaamaan sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.
Köyhyys esittäytyy kansanedustajille eduskunnassa. Tapahtuma järjestetään nyt ensimmäisen kerran ja siitä pyritään tekemään traditio. Tilaisuudessa järjestöt esittelevät toimintaansa.
Tule mukaan Kuka kuuntelee köyhää? -verkostopalaveriin 16.3.2022 klo 14 – 16! Voit osallistua voi joko livenä tai etänä. Kokoonnumme Kirkkohallituksessa Eteläranta 8, Helsinki tai etänä tämän Teamslinkin kautta.
Jos tulet paikan päälle, ilmoittaudu 11.3. mennessä tämän linkin kautta. Voit ilmoittautua mielellään etäosallistujanakin.
Tule kuulemaan, keskustelemaan ja päättämään Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston tämän vuoden toiminnasta!
Suunnitteilla on valtakunnallista toimintaa:
3K studio
Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä
Vaalikeskustelut
Facebook
Instagram
Verkkosivut
Voit tulla mukaan yksityishenkilönä tai organisaatiosi edustajana. Verkosto tekee laajasti yhteistyötä köyhyydestä kiinnostuneitten yhteisöjen kanssa.
Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat 12.10.2021 ja pohtivat ratkaisuja erilaisiin köyhyyskysymyksiin. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa pienituloisen yksinhuoltajan toimeentulon vaikeuksia, keinoja katkaista köyhyyden periytyminen, työllistymisen vaikeuksia ja palvelukierteestä pois pääsyn vaikeutta.
Yleisötilaisuuden avasi ministeri Hanna Sarkkinen. Hän toi puheessaan esiin, että köyhyys on suomalaisen yhteiskunnan vakava ongelma, jossa kyse on lähtökohtaisesti yhteiskunnan, ei yksilön epäonnistumisesta. Hän muistutti, että paperilla ja järjestelmäkaavioissa asiat toimivat usein eri tavalla kuin arjen todellisuudessa, ja jos tätä ei muisteta, mennään helposti ojasta allikkoon. Siksi on tärkeää kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten arjen kokemuksia.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on Suomessa noin 900 000 ihmistä. EU tavoittelee köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 15 miljoonalta henkilöltä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2019 EU-maissa 92,4 miljoonaa ihmistä, 21,1 prosenttia väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Koronapandemian pelätään kasvattaneen lukua. Myös Suomen tulee tämän syksyn aikana asettaa oma köyhyyden vähentämistavoitteensa. Ministeri Sarkkisen mielestä Suomen tulee tavoitella vähintään 100 000 ihmisen köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä.
Myös kansanedustajat toivat esiin, että tällaiset tilaisuudet kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten arjesta ja heidän kohtaamistaan ongelmista ovat tärkeitä oppimiskokemuksia.
Miltä näyttää korona-ajan köyhyys? Mitä asioiden parantamiseksi pitäisi tehdä? Tule kertomaan tarinasi.
Koronapandemia on tuonut mukanaan massiivisen työttömyyden kasvun. Hoitovelka on kasvanut, mielenterveysongelmat lisääntyneet. Palveluita on siirretty yhä enemmän verkkoon, mikä on hankaloittanut monen digitaalisesta kehityksestä syrjässä olevan asiointia. Jo aiemmin heikossa asemassa olevat ovat entistäkin ahtaammalla. Miltä näyttää korona-ajan köyhyys ja miten sitä voitaisiin vähentää? Tätä pohtivat yhdessä köyhyyttä kokeneet ihmiset ja päättäjät kansallisessa köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumassa 12.10.2021. Tilaisuuden järjestävät Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, EAPN Fin ja Työttömien keskusjärjestö ry. Tilaisuus on järjestyksessä kolmas. Lisätietoa liitteessä.
Ilmoittautumiset yleisötilaisuuteen klo 16-17 (etä- tai lähiosallistuminen) tämän linkin kautta viimeistään perjantaina 1.10.2021:https://bit.ly/3xnRvTl. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta.
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää Metropolia AMK:n kanssa englanninkielisen keskustelutilaisuuden kansainväliselle opiskelijaryhmälle.
Torstaina 2.9.2021 kello 12.45 – 16.00 (Zoom)
Keskustelussa käymme läpi digihaasteita meillä ja muualla; mitä digitalisaatio aiheuttaa? Opiskelijoilta odotetaan digihallintaa, mutta onko kynnys laitteiden hankintaan, käyttöön ja uusien taitojen opiskeluun muodostunut liian korkeaksi? Tilaisuuden aikana kuullaan 2:n kokijan tarinat digiongelmista ja päättäjät voivat esittää heille kysymyksiä. Lopuksi kasataan ratkaisuehdotuksia. Media seuraa keskustelua.
Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun kello 14 alkaen.
Tarjosimme köyhyydestä kiinnostuneille kuntavaaliehdokkaille mahdollisuuden kyselyn avulla tuoda julki omia näkemyksiään köyhyyden poistamisesta. Myös muilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus vastata. Liitteenä raportti kyselystä. Klikkaa otsikkoa.
Koronapandemia on tuonut mukanaan massiivisen työttömyyden kasvun. Hoitovelka on kasvanut, mielenterveysongelmat lisääntyneet. Palveluita on siirretty yhä enemmän verkkoon, mikä on hankaloittanut monen digitaalisesta kehityksestä syrjässä olevan asiointia. Jo aiemmin heikossa asemassa olevat ovat entistäkin ahtaammalla. Miltä näyttää korona-ajan köyhyys ja miten sitä voitaisiin vähentää? Tätä pohtivat yhdessä köyhyyttä kokeneet ihmiset ja päättäjät kansallisessa köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumassa 12.10.2021. Lue lisää linkistä
Kyselyyn vastasi 87 henkilöä 84 eri organisaatiosta. Osallistuneista järjestöistä ja yhteisöistä 10 toimii valtakunnallisesti ja 40 paikallisesti, 30 osallistujaa edusti evankelisluterilaisia seurakuntia ja 4 kuntatoimijoita. Raportissa on esitelty koontiin osallistuneiden ruoka-aputoimijoiden (N = 87) huomioita kysymyksittäin. Kyselystä ja vastausten koonnista vastasivat Kirkkopalvelut ry:n Osallistava yhteisö -hanke ja Sininauhaliitto. Tilannekatsaus toimitetaan Valtioneuvoston tilannekeskukselle kokonaistilanteen arvioinnin ja päätöksenteon tueksi.
Ruoka-avun tilannekatsauksen yhteenveto maaliskuussa 2021
Ruoka-avun tarve kasvoi ruoka-aputoimijoiden mukaan merkittävästi keväällä 2020 (Laihiala & Nick: Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020). Lähes vuotta myöhemmin, asiakasmäärät ruoka-avun toimipisteissä ovat edelleen korkeat. Alkuvuonna 2021 useampi kuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ruoka-aputoimijasta ilmoitti asiakasmäärän suuremmaksi kuin vuotta aiemmin alkuvuonna 2020. Kolmannes vastaajista kuvasi asiakasmäärän kasvun olleen suurta. Asiakasmäärä oli kasvanut yhä myös verrattuna loppuvuoteen 2020. Tulevina kuukausina puolet vastaajista odottaa asiakasmäärän pysyvän tämänhetkisellä tasolla ja puolet odottaa asiakasmäärän edelleen kasvavan.
Asiakaskunta on koronapandemian myötä monimuotoistunut ja nuorentunut. Ruoka-apuun turvautuvat yhä useammin työikäiset, lapsiperheet ja opiskelijat. Syvät talousvaikeudet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat näyttäytyvät yhä useammin asiakaskunnassa. Lisäksi on huomattu, että perussairauksien hoitamista on laiminlyöty pandemian aikana. Asiakaskunnan muihin tuen tarpeisiin ei ole voitu vastata kuten aiemmin, sillä yhteisöllisiä ja kohtaavia toimintoja on koronan vuoksi rajattu.
Koronavuoden aikana valtakunnalliset ja paikalliset toimintaohjeet ja rajoitukset ovat muuttuneet. Aluehallintovirastojen linjaus on kuitenkin ollut selkeä: määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, ja ruoka-avun jakaminen ei ole yleisötilaisuus. Jakelun käytännön järjestelyissä on kuitenkin noudatettava hygienia- ja turvallisuusohjeita mm. vähentämällä kontakteja, suojautumalla ja pitämällä turvavälejä. Valtaosa kyselyyn vastanneista ruoka-aputoimijoista ovat kokeneet ohjeistuksen riittäväksi. Vajaa kolmannes kokee, ettei ohjeistus ole ollut riittävän selkeää ja, että ohjeita ei ole saatu riittävän ajoissa.
Yli puolet kyselyyn vastanneista ruoka-aputoimijoista kertoo tarvitsevansa enemmän lahjoitus- ja hävikkiruokaa vastatakseen asiakastarpeisiinsa. Riittäväksi ruoan määrän arvioi joka kolmas. Lahjoitus- ja hävikkiruoan riittävyyden arvioidaan heikentyneen hieman verrattuna joulukuun 2020 tilannekatsaukseen.
Koronapandemia aiheuttaa merkittäviä haasteita työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden henkiselle jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ruoka-aputoimijat kertovat koronatilanteen haastavan jaksamista. Joka viides kuvaa jaksamisen haasteiden olevan vakavia.
Koronakriisin yhä jatkuessa avunsaajien tilanteet ovat monimutkaistuneet ja turhautuminen lisääntyy. Pitkittynyt taloudellinen ahdinko, työttömyys ja toivottomuus näkyvät mm. päihde- ja mielenterveysongelmien kasvuna, velkaantumisena, turvattomuutena ja yksinäisyytenä. Yhteisöjen ja sosiaalisten kontaktien puute lisää ahdinkoa. Olemassa olevat palvelut ja etuudet eivät aina tavoita avuntarvitsijaa riittävän neuvonnan ja digivälineiden puuttumisen vuoksi. Ruoan riittävyyden vaihtelut ja auttajien uupuminen tuovat lisähaasteita toiminnan järjestämiselle. Ruoka-avun siirtyminen ennakkovarauksiin on vähentänyt maahanmuuttajien ja ennestään heikoimmassa asemassa olevien (esim. asunnottomat) avunsaantimahdollisuuksia.
Koronatilanne tuottaa haasteita ruoka-aputoiminnan, sanovat kyselyyn vastanneet ruoka-aputoimijat. Toimintaa jatketaan, mutta lähes puolet vastaajista kertoo, että asiakastarpeita on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.
Sopeutuminen koronakriisin aikaiseen ruoka-aputoiminnan toteuttamiseen on vaatinut toimijoilta erityistä joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Vahva paikallinen yhteistyö nähdään tärkeänä toiminnan turvaamiseksi ja avuntarpeisiin vastaamiseksi. Kunnilta toivotaan sekä yhteistyötä ruoka-aputoiminnan toteuttamisessa (mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen jalkautuminen) että taloudellista tukea ruoka-aputoiminnan toteuttamiseen. Verkostoituminen ja ruoka-aputoimijoiden verkoston sisäinen tukeminen ovat vahvistavat voimavaroja. Vapaaehtoisia tarvitaan, sillä koronan myötä moni ikääntynyt auttaja on jäänyt pois toiminnasta.
Ruoka-avun tarpeen ei odoteta kevään 2021 aikana vähenevän. Lisähaasteen tuo huoli ruoan riittämisestä ja auttajien uupuminen. Asiakkaiden monimutkaistuneet tilanteet edellyttävät palvelupolkujen turvaamista yhteistyön avulla. Koronatartuntojen pelko on alati läsnä ruoka-aputoiminnassa. Jos tartunta sulkee toiminnan, joutuvat ruoka-avun asiakkaat selviytymään ilman välttämättömäksi koettua apua. Hygienia- ja turvallisuusmääräykset ovat aiheuttaneet toimijoille yllättäviä kuluja, jotka kuormittavat pienten järjestöjen herkästi haavoittuvaa taloutta.
