Köyhyyden keskeltä

Lyhyt vastaus on: EI kuule. Jos Kela kuulee, niin vastausta saa odottaa kuukausia.

Virheet perustoimeentulotuen siirrossa

Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.1 2017. Alusta asti Kelalla oli suuria vaikeuksia tehdä päätökset lain vaatimassa ajassa (7 pv). Ennen siirtoa kunnista kuului varoituksia Kelan palkkaaman henkilöstön määrästä, joka oli 2/3 vähemmän kuin kunnissa. Määrä osoittautui heti täysin riittämättömäksi.

Henkilöstöpulan lisäksi Kelassa ilmeni ammattitaidon puutetta. Kelassa ei tiedetty mitä toimeentulotukeen kunnissa aikaisemmin sisältyi. Siirron myötä joillakin asiakkailla kuukausitulot vähenivät satoja euroja ilman selitystä. Epäselvissä tapauksissa ratkaisu tehtiin asiakkaan tappioksi.

Missä on järki?

Aiemmin, kuntien tehdessä perustoimeentulotuen päätökset, otettiin hakijan elämäntilanne huomioon. Nyt päätöksissä ei käytetä harkintaa lainkaan. Uusi tehokkaaksi mainostettu käyttöjärjestelmä ei toiminut tarkoituksenmukaisesti. Järjestelmä pakotti virkailijan tekemään kielteisen päätöksen jos tulot ylittivät tulorajan eurolla. Tämä maksoi asiakkaalle jopa 500e tukea, jonka hän oli aiemmin saanut. Kunnissa käytettiin harkintaa eli tulojen ylitys eurolla ei vaikuttanut vastaavalla tavalla. Virheellinen käyttöjärjestelmä oli ilmeisesti kuukausia käytössä.

Kela sulki puhelinpalvelunsa ja neuvoi nettisivuillaan odottamaan päätöstä. Tuntien jonotus toimistossakin oli turhaa, koska Kelan asiakaspalvelijoilla ei ollut vastauksia asiakkaiden kysymyksiin. Kelassa tehtiin täysin järjenvastaisia päätöksiä. Näistä esimerkkinä maksusitoumus apteekkiin, joka oli 2 päivää voimassa ja saapui asiakkaalle vanhentuneena. Kela linjasi, että kaikki lääkärin määräämät reseptilääkkeet eivät olekaan sellaisia joita asiakas tarvitsee, näin ollen niiden kuluja ei huomioitu toimeentulotuessa.

Kela vakuutteli korjaustoimenpiteitä. Lisää henkilöstöä palkattiin ja hakemusten käsittelyaikojen väitettiin olevan korjaantumassa. Kela teki yli puoli vuotta valtavasti virheellisiä päätöksiä. Oli päätöksen sisältö lainmukainen tai ei, tilastoissa lukee vain sen käsittelyaika.  Missään ei tilastoida sitä milloin asiakas oikeasti sai rahat, joihin hän oli Suomen lain mukaan oikeutettu.

Ei kenenkään vastuulla

Nyt siirrosta on kulunut vuosi. Ongelmat ovat vähentyneet, mutta eivät hävinneet. Edelleen asiakkaat kertovat, että he eivät saa samaa määrää toimeentulotukea kuin ennen siirtoa, eli siirto heikensi heidän elämäntilannettaan. Myös kunnan sosiaalityöntekijän luokse on ollut vaikeampaa päästä. Kunnat irtisanoivat siirron myötä paljon työntekijöitä ja ilmoittivat syyksi vähentyneen työmäärän. Yksi uudistuksen tavoitteista oli vapauttaa resurssit ruuhkautuneen sosiaalityön käyttöön.

Hyvinvointivaltiomme on huolimattomalla valmistelulla, kustannusten vähentämisellä ja suoranaisella typeryydellä asettanut tuhannet ihmiset hätätilanteeseen. Heistä hyvin harvalla on voimavaroja tehdä korvausvaatimuksia kasvotonta byrokratiaa vastaan. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen kommentoi siirron keväällä ”olemme kriisissä”. Ikään kuin nämä ongelmat olisivat olleet ennakoimaton luonnonilmiö, josta nyt yhdessä kärsimme. Todellisia kärsijöitä ovat köyhät suomalaiset: lapsiperheet, työttömät, työkyvyttömät, eläkeläiset ja opiskelijat.

Kelan esite perustoimeentulotuesta:

http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Perustoimeentulotuki_etuusesite_Kela_netti2017.pdf/f190da33-5dbf-4312-946f-c2d8afa065e2

Kirjoittaja on 2017 toimeentulotukea saanut 3K- verkoston jäsen

Linnéa Partanen