Kuka kuuntelee köyhää Keski-Pohjanmaalla? -keskustelutilaisuus Kaustisen seurakuntatalolla perjantaina 12.7.2019 klo 14
Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroja käyttävät köyhyyttä itse kokeneet ja köyhyyttä muun muassa ruokajakelussa kohdanneet. Keskustelussa mukana myös tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto (THL), joka avaa kokemuksia osallistavan sosiaaliturvan kokeilusta, kirkkoherra Veli-Pekka Harju, maakunta-amanuenssi Risto Känsälä, vieraileva tutkija Jouko Karjalainen (THL).
Tilaisuuteen on kutsuttu vaalipiirin kansanedustajat ja paikallisia päättäjiä. Vaivaisukkojakaan ei unohdeta.
Tour de Vaivaisukot Hyppää pyörän selkään ja liity mahtavaan seuraan! Lähtö lauantaina 13.7.2019 klo 10 Kaustisen Urheilutalolta (Urheilutie 10, 69600 Kaustinen)
Reittivaihtoehto 1: Kulttuurikierros uudella reitillä n. 25km/60 km. Vierailemme Kreeta Haapasalon kotitalolla, Vetelin museossa, Jylhän kylässä ym.
Reittivaihtoehto 2: Tosivaivaisten reitti on n. 110 km välillä Kaustinen – Veteli – Räyrinki – Känsäkoski – Nikula – Teerijärvi – Kaustinen
Lähtö urheilutalolta 63 tietä pitkin Kaustisen kirkonkylän läpi Toholammille päin. Reitti kääntyy Känsäkosken kohdalla oikealle (tie 7511) Halsualle. Halsualta kun vaivaista on moikattu Polsoon päin tietä 751. Räyringin kautta Evijärvelle (Voi sopia, että käy moikkaamassa myös Vetelin kirkon vaivaista jos sää suosii). Evijärveltä paluu 63 pitkin Teerjärvelle ja sieltä Kautsiselle. Päivän Tuuli voi sanoa jos matka taittuu helpommin toista kautta niin sekin ihan ok eli ensin Terjärvelle jne.
Taukopaikkoina: Halsuan baari liikenneympyrän toisella puolella. Masalan campingalue Räyringin ja Halsuan puolimatkassa. Evijärven St 1.
Voit liittyä verkostopäivään Skypeä käyttämällä. Ajat jolloin kannattaa olla kuulolla ovat klo 12-13.45 ja klo 15-16. Soita skypellä henkilölle linnea.m.partanen@helsinki.fi
Aika: ke. 3.4. klo 17.-19.00 Paikka: Setlementti Tampere ry, Nalkalankatu 12 G, Tampere Järjestää: Kuka kuuntelee köyhää? – Tampereen alueverkosto, Setlementti Tampere ry, Sopimusvuori ry, Tampereen Ev.lut. seurakunnat Lisätietoja: mervi.janhunen-ruusuvuori (AT) setlemanttitampere.fi
Kuvassa vasemmalta oikealle: Mikko Aaltonen (Vasemmistoliitto), Maria Päivänen (SDP), Marjo Simpura (Liike Nyt), Susanna Saxberg (Kokoomus), Olli-Poika Parviainen (Vihreät), Marjatta Jokipolvi (Sininen Tulevaisuus) sekä Antti Kulmala (Tampereen ev.lut. seurakunta, edessä oikealla
Kuka kuuntelee köyhää? -Tampereen alueverkosto teetti sähköisen köyhyyskyselyn Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille. Kyselyn tavoitteena on herätellä päättäjiä siihen,että köyhyys on yhteiskunnallinen ongelma. Kyselyssä köyhyyskokemusten moninaisuutta ja yleisyyttä tuotiin esiin mahdollistamalla vastausten vapaavalintaiset lisäperustelut sekä kysymällä erityisesti vastaajien omista köyhyyskokemuksista. Kyselylomakkeen on luonut Setlementti Tampere ry. Kysely lähetettiin sekä kahdeksalle Haluatko kansanedustajaksi? -tilaisuuteen kutsutulle kansanedustajaehdokkaalle henkilökohtaisesti että seitsemälletoista Pirkanmaanvaalipiirin puolueen piiritoimistolle levitettäväksi.
Kuka kuuntelee köyhää? -Tampereen alueverkosto teetti sähköisen köyhyyskyselyn Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille. Kyselyn tavoitteena on herätellä päättäjiä siihen,että köyhyys on yhteiskunnallinen ongelma. Kyselyssä köyhyyskokemusten moninaisuutta ja yleisyyttä tuotiin esiin mahdollistamalla vastausten vapaavalintaiset lisäperustelut sekä kysymällä erityisesti vastaajien omista köyhyyskokemuksista. Kyselylomakkeen on luonut Setlementti Tampere ry. Kysely lähetettiin sekä kahdeksalle Haluatko kansanedustajaksi? -tilaisuuteen kutsutulle kansanedustajaehdokkaalle henkilökohtaisesti että seitsemälletoista Pirkanmaanvaalipiirin puolueen piiritoimistolle levitettäväksi.
Kuka kuuntelee köyhää? -Tampereen alueverkosto ja yhteistyökumppanit järjestävät keskiviikkona 15. toukokuuta 2019 Kuka kuuntelee köyhiä lapsiperheitä? -keskustelutilaisuuden Nalkalan setlementtitalossaklo 17-18:30.
Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskustelemme miten köyhyys vaikuttaa lapsiperheiden arkeen ja kysymme, ovatko yhteiskunnan tarjoamat nykyiset tuet ja palvelut lapsiperheille riittävät. Mukana keskustelemassa köyhyyttä kokeneiden erikoisasiantuntijoiden lisäksi mm. lapsiasiamies Tiia Heinäsuo, lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulinjapäällikkö Maria Päivänen sekä lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja Tarja Laukkanen. Tilaisuuden juontaa erikoisasiantuntija Susanna Saxberg. Erikoisasiantuntijat ovat henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta köyhän lapsiperheen arjesta. Erikoisasiantuntijat tuovat kokemustietonsa ja ratkaisuehdotukset päättäjien tietoon köyhyyden ongelmien ratkaisemiseksi. Tilaisuudessa on varattu aikaa myös yleisön kysymyksille.
Tilaisuuden järjestää Kuka kuuntelee köyhää? -Tampereen alueverkosto, Setlementti Tampere ry, Pelastakaa lapset ry, Tampereen kaupunkilähetys ry. Tervetuloa Nalkalan setlementtitalolle Nalkalankatu 12G, 33200 Tampere, tilaisuudessa on kahvitarjoilu!
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa on usean vuoden ajan tehty matalan kynnyksen talousneuvontaa siten, että olen yhdessä osa-aikaisen talousneuvojan kanssa ottanut vastaan velkaongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita. Asiakkaita on työssäkäyvistä eläkeläisiin ja yksinasuvista lapsiperheisiin. Talousvaikeuksien taustalla on usein monta lähes yhtä aikaa tapahtuvaa vastoinkäymistä, kuten vaikka sairastuminen ja kodinkoneen hajoaminen. Avuntarvitsijoissa on myös pienyrittäjiä ja provisiopalkkaisia työntekijöitä, joiden tulot vaihtelevat. Arkinen diakoniatyö opettaa tekijäänsä.
Lähes kaikille asiakkaille tulee perintäfirmoilta sosiaali- ja terveydenhuollon laskuja. Alkuperäiset laskut kasvavat perinnässä nopeasti kohtuuttoman suuriksi pienituloisille ihmisille. Olen käyttänyt esimerkkinä erään lapsiperheen tilannetta, missä sekä vanhemmat että kaksi lasta sairastivat paljon. Heidän Lindorff Oy:llä (nykyään Lowell Oy) perinnässä olevista 68 laskusta 50 oli kaupungin tai sairaanhoitopiirin laskuja.
Kuntaliiton lakimies Pasi Pönkä ihmetteli Kuntalehdessä 14.2.2014 kuntien toimintaa, koska kunnat kiertävät lakia periessään ulosottokelpoisia saatavia perintätoimistojen kautta. Pönkä lausui, että toiminta on lain vastaista tai ainakin lain hengen. Kuntaliitto selvitti tuolloin kuntien perintätoimistojen käyttöä ensimmäistä kertaa. Selvitys kattoi 140 kuntaa eli vajaat puolet Suomen 320 kunnasta.
Keväällä 2014 järjestimme Hämeenlinnassa perintäfirmojen toiminnasta yleisötilaisuuden Sairaan hyvä bisnes – perintäfirmat kuntalaisen kukkarolla. Ihan itse keksin otsikon. Ihmettelin sitä, miten on mahdollista, että kunnat perivät laskuja, joita ei tarvitse periä, koska laskut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Ihmettelin silloin ja ihmettelen vieläkin, miten joku asia voi olla joko lain vastaista tai lain hengen. Kuka voisi vaikuttaa siihen, ettei vähävaraisten ihmisten köyhyys syvene, kun kunnissa toimitaan lain tai lain hengen vastaisesti. Kuka tutkii tuollaisen menettelyn vaikutuksia?
Toimintaa, joka on eettisesti arveluttavaa, ei voi aina kriminalisoida. Ei varsinkaan silloin, kun ei edes tiedetä, mikä on lain vastaista. Pönkä piti perintätoimistojen käyttämistä yhteiskunnallisena ongelmana. Raha siirtyy siinä köyhiltä ihmisiltä suurten kansainvälisten yritysten taskuun ja vieläpä turhaan, kun kunta voisi periä maksut itse halvemmalla ja tehokkaasti. Silläkään ei ole mitään väliä, maksaako firma veronsa jonnekin muualle kuin Suomeen.
Olen omassa työssäni nähnyt kaikenlaisia laskuja monenlaisilta perintäfirmoilta, joiden omistajista ei kukaan ota selvää. Perintälaskuista ei aina selviä, mitä niissä lopulta laskutetaan. Ensimmäisiä ihmettelynaiheita perintäfirmojen toiminnasta oli lasku, jossa pääoma oli 0,01 euroa. Kun siihen oli lisätty kaikki ne kulut, joihin perintäfirma on oikeutettu, laskua oli kertynyt kiitettävästi yhdelle sentille. Olen nähnyt listan, jossa kaksi eri perintäfirmaa perii samaa velkaa, koska se, joka oli myynyt velan jo eteenpäin, ”unohti” poistaa laskun omilta listoiltaan. Myös niin on käynyt, että perintäfirma on joutunut myöntämään, että ”tästä samasta asiasta on todellakin haettu tuomiot kahdesti”, eli kukaan ei kontrolloi sitä, ovatko ulosotossa olevat velat aiheellisia.
Sitten on sellaisia firmoja kuten Alektum Oy, joka aluehallintoviraston (AVI) tiedotteen 11.1.2019 mukaan menetti toimilupansa siksi, ”että toiminnassa on ilmennyt toistuvasti vakavia puutteita, ja perintäyhtiö on osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta lakia, hyvää perintätapaa ja valvovan viranomaisen päätöksiä kohtaan. Alektum Oy on mm. perinyt riitautettuja saatavia, antanut velalliselle harhaanjohtavaa tietoa sekä jatkanut lainvastaisten perintäkulusaatavien perintää. Alektum Oy on jatkanut lainvastaista menettelyä aluehallintoviraston antamien varoitusten jälkeen.” Firmoja on siis vaikea saada vastuuseen toiminnastaan, mikä on tavallisen vähävaraisen velallisen kannalta todella huolestuttavaa.
On tapahtunut sentään jotain hyvääkin. Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tuli voimaan 1.3.2017, ja sen 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta ”siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista”. Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyy tiedote 20.12.2018 otsikolla ”Terveydenhuollon asiakasmaksuista on 1.1.2019 alkaen mahdollista saada maksuvapautus.” Tarkoituksena on varmistaa, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palveluihin hakeutumiselle. Sitten alkaa ohjeistus:
Asiakasmaksu voidaan poistaa vain terveyskeskusmaksujen osalta. Lääkärilausunnoista ja todistuspalkkioista ei voi hakea maksun vapautusta. Vapautusta voi hakea asiakasmaksuvapautushakemuksella, joka tulee jättää terveyspalvelujen kirjaamoon 30 päivän kuluessa laskun päiväyksestä. Hakemus löytyy terveyspalvelujen internetsivuilta, terveysasemilta ja kaupungin palvelupisteistä.Maksuvapautuksen myöntäminen edellyttää, että asiakas ja hänen puolisonsa ovat pienituloisia ja vähävaraisia.
Maksuvapautuksen voi saada, jos hakijalla on lisäksi myönteinen perustoimeentulotukipäätös (voimassa oleva tai edelliseltä kuukaudelta), takuueläkepäätös tai eläketukipäätös, työmarkkinatukipäätös tai päätös työttömyysturvan peruspäivärahasta, sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän puoltava lausunto maksuvapautukselle. Hakemukseen tulee liittää kopio jostakin yllämainitusta päätöksestä. Lisäksi hakemukseen tulee liittää kopio viimeisimmästä verotuspäätöksestä, ellei kyseessä ole myönteinen perustoimeentulotukipäätös. Maksun vapautusta voi hakea useammasta laskusta kerrallaan.
Ei tuo ihan yksinkertaiselta vaikuta, mutta toivottavasti tuohon vapautukseen voi saada apua, jos omat voimavarat ovat syystä tai toisesta vähissä. Ja jos ei jaksa, joku kyllä hoitaa perinnän. Jos saisin ehdottaa, niin minun mielestäni jonkun pitäisi olla velallisen puolella muutenkin kuin vain silloin, kun joku epäkohta sattuu tulemaan ilmi. Velallisena ja luottohäiriömerkintöjen leimaamana moni menettää toivonsa ja uskonsa siihen, että elämä kantaa ja antaa joskus vielä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Katja Lahti diakoniatyöntekijä Hämeenlinnasa
LÄHTEET
”Aluehallintovirasto on peruuttanut perintäyhtiö Alektum Oy:n toimiluvan” lue tiedote tästä.
Järjestäjä: Kuka kuuntelee köyhää? Hämeen seudun alueverkosto
Aluekoordinaattori Katariina Baker katariina.baker(at)3kverkosto.fi puh. 045 851 6659
Toteutunut 3K-talk: 25.3.2019 Kuka Kuuntelee Köyhää? – Kenen pitäisi kuunnella?–keskustelutilaisuus
Tilaisuuden moderaattorina toimi köyhyystutkija Minna Kivipelto. Tilaisuus striimattiin ja taltioitiin yhteistyössä Mokian audiovisuaalisen työpajan kanssa. Tallenne tulossa 3K verkoston youtube kanavalle.
Tavoitteena keskustelun herättäminen köyhyydestä ja eriarvoistumisesta. Tietoisuuden lisääminen päättäjille ja väestölle, jolla ei ole kokemusta köyhyydestä. On syntynyt paljon yhteyksiä alueellisiin, valtakunnallisiin sekä Euroopan Unionin päättäjiin. Saavutettu köyhien voimaantuminen ja aktivoiminen.
Köyhyyttä kokeneiden lähteminen mukaan toimintaan on ollut aktiivista. He osallistuvat kuukausittain 3K kokouksiin ja järjestettyihin koulutuksiin. Tilaisuuksien järjestämisessä köyhyyttä kokeneet ovat hankkineet tarjoilua, levittäneet tietoa tapahtumasta. Köyhyyttä kokeneet ovat olleet tilaisuuksissa yleisönä, erikoisasiantuntijoina ja vapaaehtoisina.
Keskustelutilaisuuksiin osallistuneet päättäjät: Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg, Hämeenlinnan kaupungin sote-lautakunnan pj. Kaija-Leena Savijoki, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston pj. Sari Myllykangas, KELA, etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen, kansanedustaja Tarja Filatov,( SDP), kansanedustaja Mirka Soinikoski, (vihr.), MEP Sirpa Pietikäinen, KOK.
Toiminnassa mukana: Kanta-Hämeen maakuntavalmistelu, Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi, Hämeenlinnan ja Vanajan seurakuntien diakonit ja köyhyyttä kokeneet erikoisasiantuntijat. 3K toimintaa on esitelty myös maakuntavalmistelun taloussosiaalityön ryhmässä.
Kuka kuuntelee köyhää? -Tampereen alueverkosto teetti sähköisen
köyhyyskyselyn Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille. Kyselyn tavoitteena
on herätellä päättäjiä siihen,että köyhyys on yhteiskunnallinen
ongelma. Kyselyssä köyhyyskokemusten moninaisuutta ja yleisyyttä tuotiin
esiin mahdollistamalla vastausten vapaavalintaiset lisäperustelut sekä
kysymällä erityisesti vastaajien omista köyhyyskokemuksista.
Kyselylomakkeen on luonut Setlementti Tampere ry. Kysely lähetettiin
sekä kahdeksalle Haluatko kansanedustajaksi? -tilaisuuteen kutsutulle
kansanedustajaehdokkaalle henkilökohtaisesti että seitsemälletoista
Pirkanmaanvaalipiirin puolueen piiritoimistolle levitettäväksi.
Alla olevasta listasta saat avattua ehdokkaan nimeä klikkaamalla hänen vastauksensa pdf-muodossa.
Tänään suorakuuntelu löytyy vain Kuka kuuntelee köyhää Facebook ryhmän kautta. Eli pitää mennä sinne, jotta saa suoratoiston. Ja myöhemmin meidän omassa youtubessa Kuka kuuntelee köyhää kanavalla. Pahoittelen.
Vammaisten yrittäjien kohtaamiin kysymyksiin työelämässä perehdytään erityisasiantuntijoiden voimalla 4.5. klo 16.00-17.30 Työelämän kätketyt kamppailut -vammaiset yrittäjinä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus järjestetään esteettömässä luokkahuoneessa 4.5. klo 16.00-17.30 huoneessa 44, neljännessä kerroksessa. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää tilaisuuden yhdessä Näkövammaisten liiton, Invalidiliiton ja Yritystä -hankkeen kanssa. Ohjelman voit avata tästä pdf-muodossa.
Kevään sosiaalifoorumi 4-5.5 järjestetään Helsingissä Ruotsalaisella työväenopistolla Dagmarinkatu 3. Tapahtuman pääteemana on Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Sosiaalifoorumin kansainvälisenä vieraana on sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi.
Haluatko tulla vaikuttamaan toimintaamme: Kuka kuuntelee Köyhää? -verkoston kuukausikokous kokoontuu seuraavan kerran 12.3.klo 14.00 Eteläranta 8. Haluatko tulla mukaan vaikuttamaan verkoston toimintaan? Ilmoittaudu minulle (alaovi lukossa) tuula.paasivirta(AT)3kverkosto.fi 11.3. klo 10 mennessä. Emme valitettavasti voi maksaa matkakustannuksia. Mutta toimintamme on avointa ja mukaan pääsee kynnyksettömästi.
Tiistai 5.3.2019 klo 12–14
Eduskunta, Pikkuparlamentin Auditorio, Arkadiankatu 3
THL tuottaa lakisääteisen perusturvan arviointiraportin neljän vuoden välein ennen eduskuntavaaleja. Seminaarissa kuullaan tuoreen 5.3. julkaistavan raportin tuloksia. Kokemusasiantuntijat ja eduskuntaryhmien edustajat kommentoivat tuloksia ja kertovat näkemyksiään, mihin perusturva riittää ja miten sitä pitäisi uudistaa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii pääekonomisti Jussi Ahokas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.
11.50 Kahvitarjoilu 12.00 Avaussanat kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja 12.10 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019 tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12.40 Mihin perusturva riittää ja miten sitä tulisi uudistaa? Kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot Eduskuntaryhmien edustajien puheenvuorot 13.50 Keskustelua ja kysymyksiä 14.00 Tilaisuus päättyy
KENELLE: kansanedustajille ja kansalaisille, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajille LISÄTIETOJA: Anna Järvinen, 050 586 5677, anna.jarvinen@soste.fi JÄRJESTÄJÄT: Eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto. http://www.eapn.fi/riittaako-perusturva-elamiseen/
Opas on tarkoitettu sinulle köyhyyttä kokenut, jota pyydetään julkisuuteen.
Vuoden 2018 lopulla julkaistiin Köyhä mediassa opas yhteistyössä EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston kanssa. Tämä opas on kirjoitettu sinulle köyhyyttä kokenut, joka haluat esiintyä mediassa. Olemme koonneet oppaaseen ohjeita, neuvoja ja esimerkkejä siitä kuinka köyhyyskysymyksiä käsitellään mediassa.
Julkaisutyöryhmään kuuluivat Tuula Paasivirta (puheenjohtaja), Linnéa Partanen, Irene Roivas, Tiina Saarela, Erja Saarinen
Haluatko tulla vaikuttamaan toimintaamme: Kuka kuuntelee Köyhää? verkoston kuukausikokous kokoontuu seuraavan kerran 11.2.klo 16.00 Eteläranta 8. Haluatko tulla mukaan vaikuttamaan verkoston toimintaan? Ilmoittaudu minulle (alaovi lukossa) tuula.paasivirta(AT)3kverkosto.fi 10.2. klo 14 mennessä. Emme valitettavasti voi maksaa matkakustannuksia. Mutta toimintamme on avointa ja mukaan pääsee kynnyksettömästi.
Käynnistimme 3.4.2018 kolmivuotisen STEA:n rahoittaman hankkeen Köyhän äänikuuluviin maakunnissa. Hanke perustettiin, jotta tähän asti Helsinkiin keskittynyt toiminta voidaan aloittaa myös muilla paikkakunnilla. Tavoitteena on käynnistää Kuka kuuntelee köyhää? -toiminta kymmenellä paikkakunnalla sekä luoda käynnistämisen yhteydessä toimiva paikallinen verkosto, joka jatkaa toimintaansa itsenäisesti.
Haluatko tulla vaikuttamaan toimintaamme: Kuka kuuntelee Köyhää? verkoston kuukausikokous kokoontuu seuraavan kerran 15.1.klo 16.30 Eteläranta 8. Haluatko tulla mukaan vaikuttamaan verkoston toimintaan? Ilmoittaudu minulle (alaovi lukossa) tuula.paasivirta(AT)3kverkosto.fi 15.1. klo 14 mennessä. Emme valitettavasti voi maksaa matkakustannuksia. Mutta toimintamme on avointa ja mukaan pääsee kynnyksettömästi.
”Aina sä olet väsynyt” Konkurssin jälkeen kuulen rumia lauseita, epäystävällisiä äänensävyjä ja näen epäystävällisiä kasvoja osa niistä on vaivautuneita. Konkurssin tehnyt ihminen on usein ihmisten silmissä luuseri, rikollinen, laiska, tyhmä, ja ennen kaikkea epäluotettava ihminen. Ihmiset usein arvottavat ihmisyyden taloudellisen menestyksen perusteella. ”Kyllä sinussa varmasti oli jotain vikaa, kun tuohon ajauduit”. Varmasti. Varmasti on ollut vikaa. Konkurssi voi olla myös monien epäonnisten sattumien summa tai tulla yllättäen. Konkurssin tehnyt ihminen saa usein puolustella itseään ja kaikkea tekemisiään. Nykyisin voin vaihtaa ”konkurssin tehnyt ihminen” määritelmän sanaan köyhä. Kokemukseni mukaan köyhän ihmisen arvo ei ole sama kuin varakkaamman. Olen arvioinut, että minun hintani olisi 40 000 euroa. Sama summa oli vuonna 2006 ulosottossa olevan velkani määrä. Tein suunnitelman, jolla maksan kaiken takaisin, mutta hakemukseni velkajärjestelyyn hylättiin. Asiaani käsitellyt velkajärjestelijä tiesi jo entuudestaan, että velkojat halusivat suuremman tuoton eli ulosoton kautta korkeammat korot. Opiskeltuani kaksi terveydenalan tutkintoa velkani oli kasvanut jo yli 60 000 euroon. Tänä syksynä, ensimmäistä kertaa kahteentoista vuoteen, ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi. ”Mahani kurnii ja lihaksissa ei ole voimaa. Tuntuu että koko kroppa on täynnä epämuodostuneita soluja. Stressi tuntuu kehossa. Olen huolissani terveydestäni. Jokainen vuosi on raskaampi kuin edellinen ja voimia vähemmän. Ystävällisiä kasvoja ei näy. Minne ihmiset lähtivät?” ”Miksi et hae siivoajan paikkaa?” Olen useasti kokenut epäsuoria loukkaavia lauseita ja minua on syrjitty elämäntilanteeni takia. ”Kärsimys jalostaa”, se on totta, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Täytyy jaksaa, jaksaa vielä hetki, ehkä kohta helpottaa. Haaveilen ajasta, jossa tuntisin olevani turvassa. Köyhyyteen liittyy vahvasti turvattomuuden tunne. Se on voimakkain tunne jokapäiväisessä elämässä. Jos ei ole ydinperhettä on hyvin yksin. Odotan aikaa että voisin sanoa että ”olen päässyt kotiin”. Tämän tekstin kirjoittaminen oli hyvin raskasta, kaduttaa että suostuin tähän. Miksi sitten kirjoitin? Siksi, että jos annan vertaistukea ja lohtua edes yhdelle ihmiselle, on se ollut sen arvoista. ”Minä tiedän miltä sinusta tuntuu.”
Outi Alanen Näyttelijä, lähihoitaja- ensihoitaja, varavaltuutettu, pelastuslautakunnan vasemmiston jäsen ja eduskuntavaaliehdokas 2019.
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää yhdessä HUS/HYKSIN ja Harvinaiset -verkoston kanssa Aika 29.1. klo: 17.00-19.30 tilaisuuden Kuka kuuntelee harvinaisesti sairasta köyhää? Paikka: Uusi Lastensairaala Hattivattisali.Stenbäckinkatu 9, Helsinki, sisäänkäynti Naistenklinikan reunasta. Ilmoittautuminen: 15.1.2019 mennessä tuula.paasivirta@3kverkosto.fi Harvinaisesti sairaaksi katsotaan henkilö, jonka sairautta sairastaa Suomessa 1-2500 henkilöä. https://harvinaiset.fi/diagnoosit/ Lue ohjelmasta lisää tai lataa ohjelma PDF -muodossa
Tämä opas on kirjoitettu sinulle köyhyyttä kokenut, joka haluat esiintyä mediassa. Olemme koonneet oppaaseen ohjeita, neuvoja ja esimerkkejä siitä kuinka köyhyyskysymyksiä käsitellään mediassa.
