Kyselyyn vastasi 87 henkilöä 84 eri organisaatiosta. Osallistuneista järjestöistä ja yhteisöistä 10 toimii valtakunnallisesti ja 40 paikallisesti, 30 osallistujaa edusti evankelisluterilaisia seurakuntia ja 4 kuntatoimijoita. Raportissa on esitelty koontiin osallistuneiden ruoka-aputoimijoiden (N = 87) huomioita kysymyksittäin. Kyselystä ja vastausten koonnista vastasivat Kirkkopalvelut ry:n Osallistava yhteisö -hanke ja Sininauhaliitto. Tilannekatsaus toimitetaan Valtioneuvoston tilannekeskukselle kokonaistilanteen arvioinnin ja päätöksenteon tueksi.
Tilannekatsaus löytyy täältä: http://ruoka-apu.fi/korona
Ruoka-avun tilannekatsauksen yhteenveto maaliskuussa 2021
Ruoka-avun tarve kasvoi ruoka-aputoimijoiden mukaan merkittävästi keväällä 2020 (Laihiala & Nick: Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020). Lähes vuotta myöhemmin, asiakasmäärät ruoka-avun toimipisteissä ovat edelleen korkeat. Alkuvuonna 2021 useampi kuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ruoka-aputoimijasta ilmoitti asiakasmäärän suuremmaksi kuin vuotta aiemmin alkuvuonna 2020. Kolmannes vastaajista kuvasi asiakasmäärän kasvun olleen suurta. Asiakasmäärä oli kasvanut yhä myös verrattuna loppuvuoteen 2020. Tulevina kuukausina puolet vastaajista odottaa asiakasmäärän pysyvän tämänhetkisellä tasolla ja puolet odottaa asiakasmäärän edelleen kasvavan.
Asiakaskunta on koronapandemian myötä monimuotoistunut ja nuorentunut. Ruoka-apuun turvautuvat yhä useammin työikäiset, lapsiperheet ja opiskelijat. Syvät talousvaikeudet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat näyttäytyvät yhä useammin asiakaskunnassa. Lisäksi on huomattu, että perussairauksien hoitamista on laiminlyöty pandemian aikana. Asiakaskunnan muihin tuen tarpeisiin ei ole voitu vastata kuten aiemmin, sillä yhteisöllisiä ja kohtaavia toimintoja on koronan vuoksi rajattu.
Koronavuoden aikana valtakunnalliset ja paikalliset toimintaohjeet ja rajoitukset ovat muuttuneet. Aluehallintovirastojen linjaus on kuitenkin ollut selkeä: määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, ja ruoka-avun jakaminen ei ole yleisötilaisuus. Jakelun käytännön järjestelyissä on kuitenkin noudatettava hygienia- ja turvallisuusohjeita mm. vähentämällä kontakteja, suojautumalla ja pitämällä turvavälejä. Valtaosa kyselyyn vastanneista ruoka-aputoimijoista ovat kokeneet ohjeistuksen riittäväksi. Vajaa kolmannes kokee, ettei ohjeistus ole ollut riittävän selkeää ja, että ohjeita ei ole saatu riittävän ajoissa.
Yli puolet kyselyyn vastanneista ruoka-aputoimijoista kertoo tarvitsevansa enemmän lahjoitus- ja hävikkiruokaa vastatakseen asiakastarpeisiinsa. Riittäväksi ruoan määrän arvioi joka kolmas. Lahjoitus- ja hävikkiruoan riittävyyden arvioidaan heikentyneen hieman verrattuna joulukuun 2020 tilannekatsaukseen.
Koronapandemia aiheuttaa merkittäviä haasteita työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden henkiselle jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ruoka-aputoimijat kertovat koronatilanteen haastavan jaksamista. Joka viides kuvaa jaksamisen haasteiden olevan vakavia.
Koronakriisin yhä jatkuessa avunsaajien tilanteet ovat monimutkaistuneet ja turhautuminen lisääntyy. Pitkittynyt taloudellinen ahdinko, työttömyys ja toivottomuus näkyvät mm. päihde- ja mielenterveysongelmien kasvuna, velkaantumisena, turvattomuutena ja yksinäisyytenä. Yhteisöjen ja sosiaalisten kontaktien puute lisää ahdinkoa. Olemassa olevat palvelut ja etuudet eivät aina tavoita avuntarvitsijaa riittävän neuvonnan ja digivälineiden puuttumisen vuoksi. Ruoan riittävyyden vaihtelut ja auttajien uupuminen tuovat lisähaasteita toiminnan järjestämiselle. Ruoka-avun siirtyminen ennakkovarauksiin on vähentänyt maahanmuuttajien ja ennestään heikoimmassa asemassa olevien (esim. asunnottomat) avunsaantimahdollisuuksia.
Koronatilanne tuottaa haasteita ruoka-aputoiminnan, sanovat kyselyyn vastanneet ruoka-aputoimijat. Toimintaa jatketaan, mutta lähes puolet vastaajista kertoo, että asiakastarpeita on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.
Sopeutuminen koronakriisin aikaiseen ruoka-aputoiminnan toteuttamiseen on vaatinut toimijoilta erityistä joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Vahva paikallinen yhteistyö nähdään tärkeänä toiminnan turvaamiseksi ja avuntarpeisiin vastaamiseksi. Kunnilta toivotaan sekä yhteistyötä ruoka-aputoiminnan toteuttamisessa (mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen jalkautuminen) että taloudellista tukea ruoka-aputoiminnan toteuttamiseen. Verkostoituminen ja ruoka-aputoimijoiden verkoston sisäinen tukeminen ovat vahvistavat voimavaroja. Vapaaehtoisia tarvitaan, sillä koronan myötä moni ikääntynyt auttaja on jäänyt pois toiminnasta.
Ruoka-avun tarpeen ei odoteta kevään 2021 aikana vähenevän. Lisähaasteen tuo huoli ruoan riittämisestä ja auttajien uupuminen. Asiakkaiden monimutkaistuneet tilanteet edellyttävät palvelupolkujen turvaamista yhteistyön avulla. Koronatartuntojen pelko on alati läsnä ruoka-aputoiminnassa. Jos tartunta sulkee toiminnan, joutuvat ruoka-avun asiakkaat selviytymään ilman välttämättömäksi koettua apua. Hygienia- ja turvallisuusmääräykset ovat aiheuttaneet toimijoille yllättäviä kuluja, jotka kuormittavat pienten järjestöjen herkästi haavoittuvaa taloutta.
